Aurinko paistaa kirkkaasti Ankkalinnan yllä. Aku Ankka makoilee riippumatossa, joka heiluu kahden ruskean puun välissä. Riippumatto on raidallinen – punainen ja keltainen – aivan kuin mansikkakarkki ja banaanijäätelö vierekkäin.

Mutta vaikka päivä on kaunis ja linnut laulavat, Aku huokailee. Hän ei ole nukkunut kunnolla moneen yöhön. Joka kerta kun hän sulkee silmänsä...alkaa painajainen.

Aku uneksii aina samasta asiasta: Roope-setä, hänen rikas sukulaisensa, heittää hänet ulos valtavasta rahasäiliöstään. Roope sukeltelee kolikoissa ja seteleissä, naureskelee ja sanoo:
"Et sinä ymmärrä rahasta mitään, Aku!"

Aku näkee unessaan, kuinka Roope menettää miljoonia – ja kaikki on muka Akun syytä! Roope suuttuu, ärjyy ja paiskoo tavaroita ympäriinsä.

"En saa unta enää ikinä!" Aku karjahtaa riippumatostaan ja mulkoilee kaikkia ohikulkevia, ihan kuin nekin olisivat hänen vihollisiaan. Hän on niin väsynyt, että alkaa vihata kaikkea: herätyskelloja, pilviä, jopa omaa tyynyään!